Jälleen kun tuntee pientä syyllisyyttä laiskuudesta muilla elämän alueilla, on hyvä palata tämän työn pariin ja tehdä valmiiksi ettei deadlinen kanssa tapahdu mitään hirveää hajamielisyyden kanssa.

Kirjoitin tässä äsken prosessitekstin valmiiksi. Ei meinannut oikein kaksi A4:sta riittää ja teksti lipsahti sitten hiukan kolmannelle sivulle. Jo pelkästään fontin valintaa olisi voinut pohtia puoli sivua. Nyt kirjoitettu teksti tuntuu armottoman suppealta, mutta toivottavasti olen kyennyt välittämään pääidean sen kautta.

- Työ pyrkii tähän.. näyttää tältä...
   
Minun työni pyrkii viihdyttämään. Se on tavallaan vitsi, jossa on ajatusta. Elämän tarkoitus on kuitenkin järkyttävän iso aihe ja sen kanssa voidaan mennä todella pitkälle, mutta todellinen haaste taitaa olla siinä, että jokainen löytää itselleen ajatuksen jota voisi kutsua "elämän tarkoitukseksi".

Vaikka työssäni on humoristinen ote, on sen visuaalinen linja minimalistinen ja lähes väritön. Kuvia ja tekstiä on vähän, mutta kaikkeen tuohon on pyritty ahtamaan ajatusta lauseen taaksekin. En halua harhauttaa katsojaa lisätavaralla tai yliselittää asoita. Parhaiten tuo powerpoint esitys toimisi kuitenkin ihan kunnolla esitettynä vaikka luokan edessä.

- Millä tavoin näyt tekijänä työssäsi?

Tekijänä näyn työssä verratain paljon. Koska työ on aika kaukana normaalista varsin persoonattomasta luentokalvosta on siinä tilaa omalle ilmaisulle, vaikka minulla tuo onkin  minimalismia. Teksti on omaani, rytmitys on omaani ja jutun idea.

- Toimiiko kokonaisuus: miten juonta kuljetetaan, sujuvuus, katkoskohdat (teemat läpi työn, jännite)

Työn minimalistisesta linjasta poikkeaa kaksi sivua (yhdeksästä) joissa on käytetty ohjelman animaatoita. Näidenkin animaatioiden käyttöä mietin pitkään, mutta ne tuntuivat tuovan parhaiten asian esille mitä en olisi käyttänyt animaatioa lainkaan. Samalla ne toimivat toimintakohtina, joista ensimmäinen on toisella kalvolla, välissä kolme normaalia, yksi toimintakalvo ja sitten taas kolme kalvoa. Se, jos olisin käyttänyt työssäni vain yhtä animaatioita olisi antanut työstä epätasapainoisen vaikutelman. 

Työn juonessa olen pyrkinyt myös eheyteen, mutta en voi täysin tietää miten nämä jutun kolme pääkohtaa toimivat muiden omassa pääkopassa. Omassani ne suljuvat hyvin yhteen, mutta toivottavasti muilla ei ole vaikeuksia ymmärtää jutun ideaa - varsinkin jos kuuluu jutun kohderyhmään. Jos jossain tulee ongelmia niin se voi olla jutun kolmas kohta.

- Vertaile sanomaa ja visuaalisuutta: sommittelu, väri, fontti ym. sanoman välittämisen kannalta. 

Tässä aikaisemmin jo mainitsinkin, että vaikka itse juttussa on humoristinen säväys on itse värimaailma hyvin mustavalkoinen. Mutta se, että käytän mustaa valkoisella on satiiria siitä, että me puhumme vakavasta asiasta. Ei ehkä niin vakavasta kuin kuolema, mutta vakavasta silti. Katsojan on jossain kohdin työtä havahduttava siihen, että työ ei olekaan ihan niin vakava miltä se päältä päin vaikuttaa.